1. Kun aloitat poiminnan sinulle osoitetetussa penkissä, iskeekö ensimmäiseksi mieleen pettymys? Sen verran mieltä pahoittava, että on ihan pakko sanoa muutama sana ääneen. Näin raakoja mansikoita, näin pieniä ja näin vähän. Mitenkä nyt sattuikaan juuri minulle tämä tällainen penkki??
2. Vai keskitytkö poimiessasi täysin edessäsi olevaan pehkoon? Tarkastelet kutakin mansikkaa kerralla, kääntelet, pohdit... Onko sellainen mansikka raaka, jossa on selvää vaaleaa vai onko sekin raaka, josta vain tavallaan puuttuu se kypsyyttä osoittava syvä punaisuus? Maistelet. Etenet hitaasti mutta varmasti. Koska sinua käskettiin heittämään kaikki homeiset ja nokkaisun saaneet mansikat penkkien väliin, teet näin tunnollisesti. Mutta hei, pitäisikö penkkien väliin heittää myös hiukan pehmenneet mansikat, jotka eivät kuitenkaan varsinaisesti ole homeisia? Entä onko tämä mansikka homeinen vai käytetäänköhän mansikoiden lannoituksessa tuhkaa ja onkohan tämä sitä? Muut menevät jo kaukana.
3. Vai valtaako sinut ylitselyövä kilpailunhalu mansikkapellolle päästessäsi? Herättääkö hiukan ärtymystä, kun joku pellolle tulleista poimijoista kyselee tilan emännältä joutavuuksia? Hänhän hidastaa liikkeelle lähtöä. Käveletkö määrätietoisin askelin suoraan parhaalta näyttävän penkin luo ja kärkytkö siinä omistajan elkein? Valmiina aloittamaan heti välittömästi aloittamaan, kun vaan joku sanoo "hep". Seuraatko koko ajan muita? Voiko olla mahdollista, että joku muu voisi täyttää sankonsa nopeammin kuin minä?
4. Vai onko mansikkapelto sinulle seurallinen tapahtuma? Innostutko poimiessasi kyselemään ja juttelemaan muiden poimijoiden kanssa? Kertomaan muista marjaretkistä, vertailemaan kesiä ja talvia, tutustumaan uusiin ihmisiin?
5. Voihan olla niinkin, että harpot penkkien yli juuri niin kuin sinua huvittaa. Viis siitä, että ohjeiden mukaan piti ottaa pienetkin, sillä tämä kesä on nyt niin kylmä, ettei isoja ole kovin paljon. Pienet marjat jääköön ja isojakin otat sieltä täältä. Itsehän mansikkasi maksat, itse poimitut, itse voi määrätä myös miten sen tekee.
Lopuksi lisäisin, että kyllä nämä kylmän kesän Polkat ovat sitten makeita ja hyviä! Viis siitä, millä tavalla ne on poimittu.
